Tällä kertaa uskaltauduin jopa kaupungin hautausmaalle ja takaisin, sekä koululle ja sieltä äkkiä kotiin. Kierroksen lopuksi pyysin sitten äitiä kokeilemaan pyörää, kun tuntuu ettei se ole ihan suorassa. Etutankoa täytyy koko ajan kääntää hieman vasemmalle, jotta pääsisi suoraan. Tai niin suoraan ku mun ajokyvyillä nyt voi päästä.
Sitten homma muuttuu taas erilaiseks, kun lähtee ajelemaan ihmisten ilmoille. Koulumatkallakin tulee todennäköisesti varsinkin iltapäivisin paljon pieniä lapsia vastaan, sillä tuon tien varrella asuu paljon lapsiperheitä. Pitää oikeasti ajaa varovasti. Tunsin suurta kiusausta sanoa "aikuisten oikeasti", sillä se tuntuu olevan muodissa. Ei se kuitenkaan sovi mun suuhuni tällä hetkellä, joten jätän sanomatta. Oikeasti.